Ohjaamme ihmisiä parempaan elämään
Luentosarjat
Talvisodan syttyessä joulukuussa 1939.
Seuraavat 2 dia- sarjaa käsittelee Karjalan evakuointia v. 1939.
(PDF. 27 dia-kuvaa)
(PDF. 31 dia-kuvaa)
Impilahti, Petäjäsaari historia
(PDF. 14kt. 100 dia-kuvaa)
(PDF. 16,7kt. 71 dia-kuvaa)
Korpiselän alue sijaitsee 70km idästä länteen, 40km eteläsetä-pohjoiseen,
vanhan Viipurin läänin pohjoisosan ääripitäjä Soanlahden ja Suistamon
välissä (kuva n:o 24).
Diasarja käsittelee Korpiselän historiaa ja Suomen ja Neuvostoliiton
välisen sodan tapahtumia sekä kulkua.
Operaatio Barbarossa ja Suomi, osa 1
(PDF. 43 dia-kuvaa)
Barbarossa suunnitelma ja Suomi osa II
(PDF. 66 dia-kuvaa)
Laatokan Karjalan historia
Ihmettelin, kun Oulussa ihmiset puhuivat eri tavoin kuin vanhempani ja sukulaiseni, ja olivat muutenkin erilaisia. Samoin ihmettelin lapsena myös evakko-sanaa ja sitä, miksi isovanhempani ja vanhempani puhuivat aina Alalammesta ja Karjalasta, vaikkemme siellä koskaan käyneet.
Tietenkin ajan myötä syyt selvisivät, mutta nämä asiat ovat varmasti osaltaan suunnanneet kiinnostustani vanhempieni kotiseutuun, iäksi menetettyyn Karjalaan, nimenomaan Laatokan Karjalaan, Sortavalaan ja Ruskealaan ja sen Alalammin kylään, joissa minulla oli mahdollisuus käydä ensimmäistä kertaa 1992, 53vuotta vanhempieni evakkotaipaleen alusta.
Kyllä se sukupolvi, joka kotoaan joutui lähtemään, ne asiat ja paikat tunsivat, mutta aika on tehnyt tehtävänsä ja muisti himmenee. Sen vuoksi olisi hyvä, että jokainen meistä pyrkisi kirjaamaan ylös sukulaistemme tiedot ja keräämään valokuvat selityksineen niin, että voisimme kertoa kiinnostuneille enemmän niistä kohteista, joissa käymme, antaisimme nimet nurmettuneille talojen kivijaloille, keitä täällä asui ja mitä he tekivät sen sijaan, että satunnaisille matkailijoille jäisi vain kuva pusikoista, hoitamattomasta ja pilatusta maisemasta, tuhotusta Karjalasta. Se on ehkä laajemmin ajateltuna velvollisuutemme lapsiamme ja heidän lapsiaan kohtaan.
Mielenkiintoisia katselu / lukuhetkiä
20.9.2020
Savonlinnassa merk. Pekka Mononen
Voin sanoa, että se käynti avasi silmäni ja jäi unohtumattomana mieleeni, koska silloin vasta tajusin täysin sen menetyksen valtavuuden ja surun, jonka sukulaiseni ja tietysti muut evakot ovat kokeneet täysin ilman omaa syytään.
Historia on siitä lähtien kiinnostanut kovasti, Lyseossa tietysti 10 ja reaalissa L . Karjalan historia ja sotahistoria yleensäkin on ollut kiinnostukseni kohde, olen tehnyt toistakymmentä matkaa Karjalaan, Vienaan, Laatokan ympäri ja erityisesti Laatokan Karjalaan taistelupaikoille, pitänyt Linnalan Kansanopistossa 10 luentoa Laatokan Karjalan historiasta, Talvisodasta ja Jatkosodasta sekä nykyisen kotikaupunkini Savonlinnan miesten sotataipaleista ja taistelupaikoista, viimeisimpänä nyt menossa Barbarossa-suunnitelma ja Suomi.
Historian tuntemus on näillä matkoilla avartanut näkemystä ja tuonut uutta näkökulmaa asioihin, toisaalta auttanut ymmärtämään tapahtumien kulkua, mutta samalla myös aiheuttanut suurta ihmettelyä siitä, miten kuitenkin onnistuimme sekä Talvisodassa että Jatkosodassa säilyttämään maamme itsenäisyyden.
Kun katsoo Kollaanjokea, sen panssariesteitä ja vaatimattomia asemia, joissa toimien lopulta pysäytettiin 5 divisioonan eteneminen loppuun kuluneen 12.D :n voimin, voi vain ottaa hatun päästä ja hiljentyä.
Luentosarjoja on kaiken kaikkiaan 4 pdf- esitystä, ensimmäisessä osassa on kaiken kaikkiaan 100 diaa kuvia ja tekstiä historian etenemisestä.
Olen aina käydessäni luovutetun( = meiltä rosvotun) Karjalan alueilla ihmetellyt sitä, miten vähän ihmisillä on tietoa siitä, millainen tämä entinen kotiseutumme oli. Miten paljon metsittyminen on peittänyt alleen entisiä kyliä, asumuksia, koteja, joista enää kivirauniot jäljellä.
”A et sie minnuu tunne, miehä oon Monosen Pekka, entinen anestesiaylilääkäri, nykyisin CCM:n mannekiini!”. Eli päätoiminen ikämieskiekkoilija, seura on Linnan Woudit Savonlinnassa.
RASKAS MATKA
Suuressa hallissa istuu telttasängyllä ”pieni tummatukkainen poika ja silittää valkoista kissanpentua. Molemmat ovat hämmentyneen näköisiä, pojalla on surulliset silmät, eikä hän juuri tarkkaile ympäristöään, silittää vain kissaansa”. Sängyn vieressä on kaksi täpötäyttä muovikassia.
Olen Puolan ja Ukrainan rajalla, on lauantaiaamu, sodan 16. päivä. Poika on juuri tullut äitinsä kanssa Ukrainasta.
Tiistaina soi puhelin: Ukrainasta Suomeen muuttanut psykiatrikollega soittaa:” olemme järjestämässä vapaaehtoisen ryhmän avustusmatkaa Ukrainan ja Puolan rajalle. Haluaisimme mukaan oikean lääkärin.
TÄSTÄ ALKAA PEKAN RASKAS MATKA
13.3.2022, koska avustusten jaon jälkeen voimme tuoda mukanamme pakolaisia Suomeen. Sinun vastuullasi olisi ryhmän lääkintähuolto ja avustuksista lääkkeet.” Vaimoni kanta oli tietysti jo ammatinkin puolesta selvä, totta kai sain lähteä, kyllä hän tulee toimeen koiramme Axun kanssa. Valmisteluihin ei ollut siis paljon aikaa, ostin apteekista kipulääkkeitä, puudutusaineita, antibiootteja sekä ensisiteitä, sidostarvikkeita, maskeja, neuloja, ruiskuja jne. Desinfiointiaineita sain lahjoituksina, samoin villasukkia, vauvojen makuupusseja sekä Savonlinnan Pallokerhon pipoja ja sukkia.
HUOM:
Pekka Monosen Libyan tehtävän kuvauksissa ja sotatilanteista syntyneistä vammoista on erittäin raakoja kuvauksia, joten jos on tunne että et ehkä näitä halua / voi katsoa, varminta on että Libyan esityksiä ei katso.
TEHTÄVÄ LIBYASSA: Kansainvälinen Punainen Risti pyysi apua SPR:ltä lääkintähenkilöstön lähettämiseksi Libyaan, koska sisällissota toi runsaasti uhreja, jotka tarvitsivat nimenomaan sotavammojen hoitoa. Lisäksi tilanne maan sisällä oli kaoottinen eikä ollut käsitystä siitä, millainen on Libyan sairaanhoidon suorituskyky.
Olin anestesialääkärinä toimimassa monissa eri sairaaloissa, joissa teimme myös kartoituksen niiden hoidon tasosta ja sairaalatarvikkeiden / henkilöstön lisätarpeesta.
Lisäksi kävin kartoittamassa taistelujoukkojen (vapautusarmeijan) kenttälääkinnän järjestämistä sekä haavoittuneen hoidon järjestelyä etulinjasta Fist Aid post JSP)- kenttäsairaala.
Lähetin Libyasta lyhyen esityksen (abstraktin) Maailman Anestesiologi kongressiin, joka pidettiin 2012 Buenos Airesissa, ja esitykseni (2 esitystä) hyväksyttiin siellä esitettäviksi.. Eli on sitä muutakin tehty kuin hoidettu sotavammoja Libyassa!
Pekka Mononen
Linkit esityksiin:
Pekka Mononen Libyassa, osa I Pekka Mononen Libyassa, osa II Pekka Mononen Libyassa, osa III Pekka Mononen Libyassa, osa IV
Diat 1 – 28 Diat 1 – 41 Diat 1 – 30 Diat 1 - 37
TOLVAJÄRVI, matkalla Karjalassa ja Punkaharjulla. (ennen sotaa video)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/14/tolvajarvi-ennen-sotaa
Oheinen filmi on mykkä, mutta se on varustettu väliteksteillä. (kesto 06:09)
Talvisodan kuuluisimpia taistelupaikkoja on Tolvajärvi, jossa Suomen armeija saavutti joulukuussa 1939 ensimmäisen torjuntavoiton hyökkäävää Neuvostoliiton armeijaa vastaan. Mutta millainen paikka luonnonkaunis Tolvajärvi oli? Filmiyhtiö Aho & Soldanin vuonna 1941 valmistuneessa filmissä matkaillaan Punkaharjulla ja Tolvajärvellä, jota aikoinaan kutsuttiin ”Karjalan Punkaharjuksi”.
Korpiselän kuntaan kuulunut Tolvajärvi oli ennen sotia kuuluisa matkailukohde ja retkeilyalue. Alueella on 12 suurta järveä, joiden välissä kulkee kapeita harjuja ja kannaksia. Ennen sotia Tolvajärven turistikohteita olivat mm. ortodoksinen rukoushuone ja matkailumaja.
Talvisodan aikana Tolvajärvellä käytiin ratkaiseva torjuntataistelu. Neuvostojoukkojen eteneminen pysäytettiin ja saaliiksi saatiin merkittävä määrä sotakalustoa. Jatkosodan alussa Tolvajärvi vallattiin suomalaisille uudestaan, mutta sodan jälkeen alue jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, joka teki siitä sotilasalueen koulutuskeskuksineen.
Teksti: Reijo Perälä
