Pohjois-Pohjanmaan Pyrröt
Suur-Pyhäjoen historian (Matinolli Eero, 1969) perusteella Pyrrön talo olisi perustettu vuonna 1607 Olli Niilonpojan toimesta.
Veroluetteloiden perusteella ¼ manttaalin suuruinen talo, joka näyttäisi olevan myöhempi Pyrrö, ilmestyy maakirjoihin jo vuonna 1606.
Vielä edellisen vuoden maakirjassa (v. 1605) Olli Niilonpoikaa verotettiin yhdessä Heikki Pekanpojan kanssa ¾ manttaalin suuruisella tilalla. Ilmeisesti tuo talo on Piipsjärven Rautio (myöhempi Mikkola).
Olli Niilonpoika oli veroluetteloiden perusteella talon isäntänä vuoteen 1635 asti. Nimeä Pyrrö ei kuitenkaan vielä noina vuosina tule esille. Löysin ensimmäisen kerran Pyrrö nimen vuoden 1645 henkikirjassa Niilo Ollinpojan kohdalla. Niilo Ollinpoika seurasi isäntänä vuodesta 1641 lähtien.
Ruodutusluettelot antavat kuitenkin henki- ja maakirjoihin nähden hieman erilaista tietoa. Jo vuoden 1627 ruodutusluettelossa isäntänä on Niilo Ollinpoika, tuolloin iältään 40 vuotta, eli syntymävuosi olisi noin 1587. Armeijan ruodutusluettelot sisältävät ikätietoja, tai ainakin ikäarvioita, joten ne ovat siinä mielessä arvokkaita.
Niilo Ollinpoika oli isäntänä vuoteen 1661 asti. Jos ikätieto pitää paikkansa, hän olisi ollut tuolloin jo noin 74-vuotias. Joka tapauksessa Niilo Ollinpojalle oli merkitty jo 1620-luvun lopun ruodutusluetteloissa kaksi täysi ikäistä poikaa: Jaakko ja Yrjö. Jaakon syntymävuosi olisi tosin noin 1601, joka ei voi pitää paikkaansa, koska Niilo olisi vain 14 vuotta poikaansa vanhempi. Toisen pojan Yrjön syntymävuosi olisi ruodutusluettelon perusteella noin 1607. Hän vielä ehtisi tuolla syntymäajalla Niilon pojaksi.
Joka tapauksessa niin Jaakko kuin Yrjö katoaa 1630-luvulle tultaessa ruodutusluetteloista, eikä isä Niiloakaan esiinny. Maakirjojen mukaan isäntänä olisi tuolloin kuitenkin edelleen Niilon isä Olli Niilonpoika.
Henkikirjoissa tavataan ensimmäisen kerran ainakin vuonna 1653 Niilon poika Heikki Niilonpoika Pyrrö, josta tuli isäntä taloon vuoden 1661 jälkeen. Kun Niilo näyttää tyypilliseltä nimeltä Oulaisten Pyrröillä, on hyvä mahdollisuus, että ainakin 1670-luvulta lähtien Soanlahdella asunut Pekka Pyrrö olisi Niilo Ollinpoika Pyrrön (s. noin 1587) nuorin poika.
Pekka Pyrrön pojistahan eräs oli juuri Niilo (s. noin 1685), josta Soanlahden Pyrrö-suku polveutuu. Samat etunimet kulkivat usein suvussa, ja kun Pyrröjä ei monessa paikassa esiinny ennen Soanlahden Pyrröjen historianlehdille ilmestymistä, voidaan Oulaisten Piipsjärveä pitää hyvänä mahdollisuutena Pyrröjen alkujuurille.
Vaikka Pekka Pyrröä ei esiinnykään verotusluetteloissa Piipsjärvellä, ei tätä voi pitää poissulkevana tekijänä, etteikö hän voisi olla Piipsjärveltä syntyisin. Veroluettelot ovat noina vuosikymmeninä vielä pelkistettyjä, joissa ei koko talon väkeä esiinny. Lisäksi Pekka olisi Heikkiä nuorempana poikana joka tapauksessa joutunut lähtemään kotitilaltaan etsimään toimeentuloa muualta.
Piipsjärven Pyrröön isännäksi jääneellä Heikki Niilonpojalla oli vaimo Valpuri ja henkikirjojen perusteella lapsia ainakin pojat Matti ja Heikki sekä tyttäret Kaarina ja Maria. Pyrrö autioituu Matti Heikinpojalta vuonna 1697. Sen ottaa viljelykseen Hemminki Heikinpoika saaden verovapausvuosia vuoteen 1702 asti. Kirkonkirjojen aikana 1700-luvulla Oulaisissa asunut Pyrrö-suku polveutuu juuri Hemminki Heikinpojasta. Toistaiseksi en löytänyt todistetta siitä, että Hemminki Heikinpoika olisi ollut edellisen isännän Heikki Niilonpoika Pyrrön poika.
Pohjois-Pohjanmaan Olli Niilonpoika Pyrrön sukua ei ihan varmuudella voida yhdistää Pekka Pyrröön, ilman lisätutkimuksia.
Jos jatkotutkimuksilla pystytään todistamaan yhteys ed.mainittuihin henkilöihin niin milloin tämä olisi tapahtunut, mahdollisuus olisi että Stolbovan teon jälkeen.
Stolbovan rauha muutti radikaalisti Käkisalmen läänin ja Inkerin asutus- ja kielioloja. Ruotsin harjoittama käännytystyö ja ankara verotus johtivat siihen, että kansallisuudeltaan karjalaiset ja suurin osa uskonnoltaan ortodokseista alkoivat laajoin joukoin siirtyä Venäjälle, varsinkin Tverin Karjalaan.
Kuitenkin Sortavalasta itään sijainnut alue, Raja-Karjala säilytti lähes kokonaan kansallisuutensa, mutta Inkeriin puolestaan muodostui suomalainen enemmistö.”
Lisätietoa:
Stolbovan rauha – Wikipedia / 9. Stolbovan rauha - Rauha.org
Kuvassa vuoden 1664 henkikirja ja Piipsjärven Pyrrö isäntänään Heikki Pyrrö (Hindrick Pörröi). Henkirahaa maksoivat myös hänen vaimonsa ja talossa asunut tilaton loinen.
Sukuhaarat:
Pekka Pyrrö s.noin 1640 – 1645 Ruskeala. Niilo Pekanpoika Pyrrö s. noin 1685-1690 Ruskeala, Soanlahden kylä.
Juho Pyrrö s. 1714 Ruskeala, Soanlahden kylä. Pohjois-Pohjanmaan Pyrröt, 1600 luvulla.