Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

LAATOKAN KARJALAN HISTORIA

                                    Tietoja tekijästä 

Pekka MononenPekka Mononen ”A et sie minnuu tunne, miehä oon Monosen Pekka, entinen anestesiaylilääkäri, nykyisin CCM:n mannekiini!”. Eli päätoiminen ikämieskiekkoilija, seura on Linnan Woudit Savonlinnassa.

     Ihmettelin, kun Oulussa ihmiset puhuivat eri tavoin kuin vanhempani ja sukulaiseni, ja olivat muutenkin erilaisia. Samoin ihmettelin lapsena myös evakko-sanaa ja sitä, miksi isovanhempani ja vanhempani puhuivat aina Alalammesta ja Karjalasta, vaikkemme siellä koskaan käyneet.

Ruskeala, AlalampiRuskeala, Alalampi    Tietenkin ajan myötä syyt selvisivät, mutta nämä asiat ovat varmasti osaltaan suunnanneet kiinnostustani vanhempieni kotiseutuun, iäksi menetettyyn Karjalaan, nimenomaan Laatokan Karjalaan, Sortavalaan ja Ruskealaan ja sen Alalammin kylään, joissa minulla oli mahdollisuus käydä ensimmäistä kertaa 1992, 58vuotta vanhempieni evakkotaipaleen alusta.

    Voin sanoa, että se käynti avasi silmäni ja jäi unohtumattomana mieleeni, koska silloin vasta tajusin täysin sen menetyksen valtavuuden ja surun, jonka sukulaiseni ja tietysti muut evakot ovat kokeneet täysin ilman omaa syytään.

     Historia on siitä lähtien kiinnostanut kovasti, Lyseossa tietysti 10 ja reaalissa L . Karjalan historia ja sotahistoria yleensäkin on ollut kiinnostukseni kohde, olen tehnyt toistakymmentä matkaa Karjalaan, Vienaan, Laatokan ympäri ja erityisesti Laatokan Karjalaan taistelupaikoille, pitänyt Linnalan Kansanopistossa 10 luentoa Laatokan Karjalan historiasta, Talvisodasta ja Jatkosodasta sekä nykyisen kotikaupunkini Savonlinnan miesten sotataipaleista ja taistelupaikoista, viimeisimpänä nyt menossa Barbarossa-suunnitelma ja Suomi.

     Historian tuntemus on näillä matkoilla avartanut näkemystä ja tuonut uutta näkökulmaa asioihin, toisaalta auttanut ymmärtämään tapahtumien kulkua, mutta samalla myös aiheuttanut suurta ihmettelyä siitä, miten kuitenkin onnistuimme sekä Talvisodassa että Jatkosodassa säilyttämään maamme itsenäisyyden.

    Kun katsoo Kollaanjokea, sen panssariesteitä ja vaatimattomia asemia, joissa toimien lopulta pysäytettiin 5 divisioonan eteneminen loppuun kuluneen 12.D :n voimin, voi vain ottaa hatun päästä ja hiljentyä.

    Luentosarjoja on kaikenkaikkiaan x pdf- esitystä, ensimmäisessä osassa on kaikenkaikkiaan 100 diaa kuvia ja tekstiä historian etenemisestä.

     Olen aina käydessäni luovutetun( = meiltä rosvotun) Karjalan alueilla ihmetellyt sitä, miten vähän ihmisillä on tietoa siitä, millainen tämä entinen kotiseutumme oli. Miten paljon metsittyminen on peittänyt alleen entisiä kyliä, asumuksia, koteja, joista enää kivirauniot jäljellä.

    Kyllä se sukupolvi, joka kotoaan joutui lähtemään, ne asiat ja paikat tunsivat, mutta aika on tehnyt tehtävänsä ja muisti himmenee. Sen vuoksi olisi hyvä, että jokainen meistä pyrkisi kirjaamaan ylös sukulaistemme tiedot ja keräämään valokuvat selityksineen niin, että voisimme kertoa kiinnostuneille enemmän niistä kohteista, joissa käymme, antaisimme nimet nurmettuneille talojen kivijaloille, keitä täällä asui ja mitä he tekivät sen sijaan, että satunnaisille matkailijoille jäisi vain kuva pusikoista, hoitamattomasta ja pilatusta maisemasta, tuhotusta Karjalasta. Se on ehkä laajemmin ajateltuna velvollisuutemme lapsiamme ja heidän lapsiaan kohtaan.

 Hyvää alkanutta syksyä toivotten Pyrrön Sukuseuran Hallitus

 20.9.2020

  Savonlinnassa merk Pekka Mononen

OSA 1.

 Luentosarja käsittelee:

IMPILAHTI, PETÄJÄSAARI HISTORIA

(PDF. 14kt. 100 dia-kuvaa)

 OSA 2.

Luentosarja käsittelee:

KORPISELKÄ

(PDF. 16,7kt. 71 dia-kuvaa)

Korpiselän alue sijaitsee 70km idästä-länteen, 40km etelästä-pohjoiseen, vanhan Viipurin läänin pohjoisosan ääripitäjä Soanlahden aj Suistamon välissä (kuva n:o 24).

Diasarja käsittelee Korpiselän historiaa ja Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan tapahtumia sekä kulkua.